Gallen-Kallelan Museo
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli 1800-luvun lopussa Suomen taiteen vahva vaikuttaja, kansallisten aiheiden ja kansalliseepos Kalevalan kuvaaja. Hän oli utelias ja kokeilunhaluinen taiteilija, joka työskenteli erilaisten tekniikoiden ja tyylien parissa. Häntä pidetäänkin suomalaisen grafiikan ja taideteollisuuden uranuurtajana.
Gallen-Kallela opiskeli ja työskenteli Euroopan eri maissa. Hänen tutkimusmatkailijan sielunsa ajoi hänet niin Itä-Afrikkaan kuin Yhdysvaltoihin. Maailmaa nähnyt taiteilija kuvasi Suomea erityisellä tarkkanäköisyydellä.
Tarvaspään ateljeelinna
Gallen-Kallelan piirustusten mukaan rakennettu ateljee valmistui 1913. Jugend-henkinen rakennus oli tarkoitettu pääasiaksi taiteilijan työtilaksi. Torni, mielikuvitukselliset yksityiskohdat ja ritaritaruista muistuttava ylväys tekevät ateljeelinnasta ainutkertaisen taideteoksen.
Gallen-Kallelan Museo on toiminut ateljeelinnassa vuodesta 1961. Museo esittelee vaihtuvissa
näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa, mutta myös nykytaiteilijoiden tuotantoa.

Akseli Gallen-Kallela, Tarvaspään ateljeeasuinrakennuksen julkisivu lounaasta luonnos
Lyijykynä 1911, Gallen-Kallelan Museo
Kuva: Gallen-Kallelan Museo /
Akseli Gallen-Kallela, The facade of Tarvaspää
studio-living quarters from the south-west sketch
Pencil 1912, Gallen-Kallela Museum
Photo: Gallen-Kallela Museum

Gallen-Kallelan Museo / Ateljee
Rakennuksen läntinen ateljeeosa on saanut vaikutteita vanhasta suomalaisesta kivikirkkoarkkitehtuurista
jyrkkine paanutettuine satulakattoineen. Ateljeessa on modernit valubetoniset seinät.
Ateljeehuone säilyi ainoana tilana alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan läpi rakennuksen historian.
Pohjoisseinällä on suuri ikkuna, josta tilaan lankeaa taiteilijan työhön soveltuva epäsuora valo.
Maalausateljeeseen tehtiin muutamia muutoksia, kun koko ateljeerakennus remontoitiin asuinkäyttöön
soveltuvaksi vuonna 1926. Huoneen lattiaksi valittiin tervatusta männystä tehty pystyparketti kestävyytensä vuoksi. Takka muurattiin keskelle itäistä seinää. Maalausateljee erotettiin eteisestä ja etsaushuoneesta väliseinällä. Taiteilija oli mahdollisesti suunnitellut seinämaalauksia tai korkokuvia osalle rapatuista seinistä. Museon perustamisen yhteydessä huoneen seinät maalattiin.
“Tahtoisin omistaa erämaan kätkössä sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta. Tahtoisin siellä istua yksin hautoen ajatuksiani, viettää muutamia tunteja laboratoriossa sulattimieni ääressä ja muutamia kirjastohuoneessa ja lopun päivää takoen ja maalaten ja veistäen. Tahtoisin kiertää öisin ulkona rotkoissa ja metsissä... ja hiipiä kotiin linnaani ennen aamunkoittoa salaportaiden ja -ovien kautta, eikä kukaan tietäisi kuinka tulen ja menen.”
(Akseli Gallen-Kallela)

Gallen-Kallela’s Studio
The studio section in the west part of the building was influenced by historic Finnish church architecture with its steep-faced shingled saddle-back roofs. It has modern cast-concrete walls. The studio room was the only room to serve its original purpose throughout the history of the building.
There is a large window in the north wall to providing the indirect light suited to the artist’s work.
A few alterations were made to the painting studio, when the house was renovated as a dwelling in 1926. The floor was laid with tarred pine parquetry of upright blocks because of the durability.
The fireplace was built in the middle section of the eastern wall. The painting studio was separated from the entrance hall and the etching room with a partition. The artist may have planned murals or reliefs for some of the rendered walls. When the house became a museum, the whole interior was painted.
“Out in the wilds I would like to own a crenellated castle, with a tower of grey stone and timbers of pine and oak. There I would brood on my own, spend a few hours in my laboratory with my crucible, a few in my library, and the rest of the day forging metal, painting and sculpting. I would wander at night in the ravines and forests, and steal home to my castle before daybreak by way of secret stairs and doors, no one would know how I come and go.”
(Akseli Gallen-Kallela)

No title , 2004,
akryyli kankaalle / acrylic colours on canvas
200 x 175 cm

Ioanna Balli valmistui Ateenan taideakatemiasta. Hänen teoksissaan säteilee nykymaailma täynnä arkielämän outoja ja kuviteltuja kuvia, joissa on hajanaisen ja pakenevan todellisuuden hohdetta. Hänen näkemyksensä on kuitenkin kriittinen ja ironinen, ja hän on hengeltään terävä, kapinallinen ja levoton.
Gemine Muse -projektissa esillä oleva teos perustuu Gallen-Kallelan entiseen kotiin. Tämä tila lähtökohtanaan syntyi toinen, taiteellinen tila. Se koostuu viidestä itsenäisestä teoksesta, jotka yhdessä muodostavat yhden kuvan, sekä viidestä pienemmästä maalauksesta, jotka esittävät teoksen ulkoisen muodon. Kankaan leikkauksilla, muotojensa selkeydellä ja väriensä sisäisellä luonteella teos heijastaa kolmiulotteista tilaa vailla alkua tai loppua luoden jokaiselle tutun tunnelman, sillä kuvat nousevat esiin alitajunnasta unenomaisina ja epätodellisina mutta saman aikaan olemassaolevina.

Ioanna Balli is graduate at the Fine Art Academy of Athens. Her works radiate a contemporary world, full of strange and imaginary pictures of everyday life, carrying the shining glow of a scattered and fleeing reality. But her vision is critical and ironic, her spirit is sharp, rebellious and unquiet.
The presented work is inspired by the place where the Finnish artist Gallen-Kallela used to live. Starting from this space, another artistic space was created, a space made of five autonomous pieces which all together compose one image and five more smaller paintings that represent the external form of the work. Through the cutting of the canvas, the clearness of the shapes and the introversion of the colours, this work witnesses a three-dimensional space, without beginning and without end, gaining an atmosphere that is very familiar to each one of us, since the images come from the subconscious, dreamy and unreal but they are at the same time existing.

Akseli Gallen-Kallela, Omakuva Uffizi-galleriaan / Self-portrait for the Uffizi Gallery, 1916
Öljy kankaalle / oil on canvas
50 x 39,5 cm, Gallen-Kallelan Museo Kuva / Photo: Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallela osallistui omalla osastollaan Venetsian biennaaliin vuonna 1914. Pian tämän jälkeen Italian valtio tilasi häneltä muotokuvan Firenzen Uffizi-galleriaan. Vuonna 1916 valmistuneessa teoksessa taiteilija kuvasi itsensä varmaotteisesti maalaustelineen ääressä, työhönsä keskittyneenä. Ensimmäinen maailmansota esti muotokuvan lähettämisen, joten se jäi Suomeen ja on nykyään Gallen-Kallelan Museon kokoelmissa.
Gallen-Kallelan muotokuvataide käsittää niin intiimejä kuvauksia perheestä ja taiteilijaystävistä kuin virallisia tilaustöitä. Eri aikoina luodut teokset heijastelevat taiteilijan tyylillisiä eroja liikkuen realismista ja symbolismista ekspressionismiin. Oman lajinsa muodostavat rikkailla yksityiskohdilla varustetut miljöömuotokuvat.

In 1914, Akseli Gallen-Kallela participated in the Venice Biennial with his own department. Soon after the Biennal, the Italian state commissioned a self-portrait of Gallen-Kallela for the Uffizi Gallery in Florence. In this work, which was completed in 1916, the artist portrays himself standing assuredly before his easel, concentrating on his work. The First World War prevented the
self-portrait from being sent, and it remained in Finland, where it is now in the collections of the Gallen-Kallela Museum.
Gallen-Kallela’s portraiture ranges from intimate depictions of his family and artist friends to official commissioned works. Painted at various stages of the artist’s career, they reflect his evolution of style, from realism and symbolism to expressionism. Milieu portraits rich in detail form a specific group among these works.

EU 2004 , 2004,
mustesuihkutuloste, vaihteleva koko / inkjet printing, variable size

Scarponin epävirallinen ehdotus uudeksi julkiseksi muotokuvaksi EU:n merkittävistä poliittisista henkilöistä on toteutettu suhteuttamalla presidenttien, pääministerien jne. kuvat heidän edustamiensa maitten maantieteellisiin mittasuhteisiin, pikseleitä käyttämällä. Taiteilija sitoo teoksensa niin vierailuunsa Gallen-Kallelan Museossa kuin vuoteen 2004, jolloin Euroopan Unioni laajeni kymmenellä maalla.

Portraits of the more representative political figures (the President of the Republic, the Head of the Government in office, etc.) are “objectively” proportioned, by using the pixels, on the geographic dimensions of their respective nations. By this unpublished reproposal of the official portrait, Scarponi relates to the place which is hosting him, the museum dedicated to painter Gallen- Kallela, and to the current year, 2004 which has witnessed the enlargement of the European Union to ten new countries.